Kesälomamatka Kilpisjärvelle

Lähdimme kesälomareissulle ei-niin-tyypilliseen kohteeseen, Kilpisjärvelle. Olimme jo pidempään puhuneet Jäämeren rannalla käymisestä, ja nyt sattui sopiva hetki toteuttaa tuo haave. Niinpä vuokrasimme mökin viideksi yöksi heinäkuun puoliväliin ja autoilimme pohjoiseen.

Muita varsinaisia suunnitelmia meillä ei ollut (ja siksi seuraavalle vierailulle jäikin paljon mielenkiintoista nähtävää).  

Lopulta ohjelmastamme muodostui seuraavanlainen:

• Tiistaina kävimme huiputtamassa Saanan ja illalla autoilimme valokuvaamassa lähistöllä. Yhdellä sopivalla valokuvauspaikalla huomasimme, että tässähän on Muotkatakka, Suomen maanteiden korkein kohta.
• Keskiviikkona patikoimme kolmenvaltakunnan rajapyykille ja takaisin.
• Torstaina kävimme Norjassa autoilemassa.
• Perjantaina teimme pikkulenkin Tsahkaljärvelle sekä kiipesimme uudemman kerran Saanan rappusille.

Kilpisjärvi ja Saana.

Odotin Kilpisjärveltä paljon, mutta olin silti positiivisesti yllättynyt Kilpisjärvestä lomakohteena. Maisemat olivat huikaisevan kauniita, mielestäni upeimmat mitä Suomesta vain voi löytyä. Kilpisjärvellä ja Norjan puolella on monia kävelyreittejä ja nähtävyyksiä, jotka sopivat päiväretkikohteeksi. Lisäksi Kilpisjärvi on kohtuullisen pieni ja idyllinen paikka. Silti ainoassa ruokakaupassa oli hyvät valikoimat ja ravintoloita oli useita.

Yllättävää kukkaloistoa

Olin yllättynyt siitä, kuinka paljon erilaisia kukkia Kilpisjärvellä kasvoi. Useimmat kukat olivat niin pieniä, ettei niitä huomannut "yleissilmäyksellä". Jälkikäteen harmittaa, etten kuvannut kaikkia näkemiäni kukkia omaan kasvioon.

Keskellä ruohokanukka, oikealla ylhäällä tunturikohokki ja siitä myötäpäivään tunturikatkero, sammalvarpio sekä tuntemattomaksi jäänyt kukka.

Ötököitä?

Etukäteen olin kuullut jos sun toista kauhutarinaa Lapin ötököistä ja olin niihin sekä henkisesti että varustein (hyttyssuihke ja hyttyshattu) varautunut. Saapuessamme Kilpisjärvelle ajoimme aurinkoa vasten ja näimme kuinka ilma oli sakeanaan ötököitä. Silloin mietin, että minne sitä on tultu.

Onneksi se oli vain jokin satunnainen parvi. Koko reissun aikana ötököistä ei ollut liiemmin haittaa. Hyttysiä ei ollut sen enempää kuin muuallakaan Suomessa. Mäkäräisiä pörräsi jonkin verran, mutta ne eivät käyneet ainakaan minun kimppuuni (luulimme niitä ensin pikkukärpäsiksi).

Porot viihtyivät teillä Kilpisjärven keskusta-alueella. Jostain luin, että porot tulevat teille ötököitä karkuun.

Vaatetus

Heinäkuun keskimääräisten lämpötilojen ja sääennusteiden vuoksi olin varautunut sekä kylmään että sateeseen, mutta onneksi turhaan. Kelit olivat aurinkoiset ja voin sanoa, että ei sitä välttämättä etelään tarvitse lähteä polttaakseen ihonsa auringossa. Ylempänä oli toki tuulista ja viileämpää, ja fleecetakki oli tarpeen.

Mitä opin?

Vaikka toisaalta on hauska törmätä nähtävyyksiin sattumalta (kuten yllä mainitsemaani Muotkatakkaan), kannattanee etukäteen selvittää, missä parhaimmat, itseä kiinnostavat nähtävyydet sijaitsevat. Esimerkkinä mainittakoon Rovijoen putous Norjan puolella, joka olisi ollut hauska nähdä.