sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Abisko-Nikkaluokta: menu

Ateriasuunnitelman teimme heinäkuussa yhdeltä istumalta. Tavoitteena oli, että ruokailut hoituvat mahdollisimman helposti.

Illallinen porisemassa.
Tehtävän jaon määritti lähinnä se, että minä hoidin kaikki kuivatukset, sillä en luottanut A:han tässä asiassa. Hänet on jo ennen tätä vaellusta mainittu blogissani - epäonnistuneiden kuivatusten vuoksi! Pelkäsin kuitenkin reissun alkuun asti, että karma iskee ja minun kuivatukseni epäonnistuvat. Onneksi niin ei käynyt, vaan saimme ruokaa masuumme.

Aamiaiset x7

Puuroa - kummallakin omat pikapuurot (vadelma-suklaa sekä neljän viljan pikapuurot + hiukka sokeria, 390g)
Kuivattuja hedelmiä
Aamukahvit omat 180g

Myös ensimmäisen vaelluspäivän aamulle oli varattu aamiainen ja lisäksi viimeisenä aamuna jätimme aamiaisen väliin, joten kahdet aamiaiset jäivät yli.

Puuroon löytyi mustikoita.
Lounaat x7 


Patukoita - oman valinnan mukaan (proteiinipatukat 350g, granolapatukat 290g, hedelmäpatukat 3 kpl 120g, muumipatukat 10kpl 130g) - jäi: 1 proteiinipatukka, 2 granolapatukkaa, 1 hedelmäpatukka ja kaikki muumipatukat
Tortilla + tonnikala Olisivat olleet lounaana Kebnekaiselle mentäessä, nyt söimme viimeisenä päivänä aikaisen lounaan varsinaisen aamupalan jäätyä väliin. Tortilloja olisi voinut syödä myös ruuan lisukkeena (jäi reilusti yli).
Siemennäkkäriä, meetvurstia, juustoa ja voita Voita ei tarvittu/jaksettu laittaa ja osa juustosta jäi syömättä

Seuraavaksi kerraksi täytyy keksiä suolaista naposteltavaa siemennäkkärien lisäksi.

Illalliset x6

Tuvalla kastike valmistui erillään muusista. Kyytipoikana tuvalta ostettu Coca-Cola.
Jauheliha + pasta + tomaattimurska
2 x Jauheliha + muusi + kastike (valmisjauheesta)
Kanan jauheliha + muusi + kastike 
(valmisjauheesta)
Kanan jauheliha + pasta + sweet and sour -kastike
Tonnikala + pasta + ananas


Illalliset koostimme systeemillä proteiini + hiilari + lisuke ja valmistus tapahtui sekoittamalla nämä kaikki patatyyppisesti. Helppoa ja nopeaa!

Jauhelihaa oli 133g/henkilö/ateria (kuivapainot olivat jauhelihalle 180g/6 annosta ja kanan jauhelihalle 120g/4 annosta).
Tonnikalaa oli 1 pussi/henkilö/ateria
Pastaa ja muusia oli 1.5 annosta/henkilö/ateria paketin ohjeiden mukaan
Sweet and sour -kastiketta oli valmispussillinen per ateria
Tomaattimurskaa oli 1 yrttimaustettu tölkki per ateria (kuivana 30g)
Ananasta 1 tölkki per ateria (kuivana 20g)

Muut 

Iltakaakaot (2x6 iltaa, 540g) Pari menetettiin hiirelle, mutta emme kuitenkaan joka ilta jaksaneet laittaa kaakaota
Jälkkäri valkosuklaata, maissijauhoa, maitojauhetta
Valkosuklaajälkkäri jaksettiin tehdä viimeisenä iltana. Kyytipoikana Kebnekaisen tunturiasemalta ostetut pillimehut.
Suklaata oman maun mukaan, minulla 4 levyä 820g, jäi 1 levy
Karkkia oman maun mukaan, minulla salmiakkiputkia 250g ja suklaa-lakritsapähkinöitä 155g, mutta en juurikaan syönyt
Sipsiä 155g Suolainen naposteltava tulee jossain vaiheessa aina tarpeeseen

Lisäksi tuvilta tuli ostettua Coca-Colaa ja Kebnekaisen tunturiasemalta pillimehut ja kinkkusämpylä.


Yhteenveto

Kokonaispaino omassa rinkassa oli noin 4 kg. Herkkuja oli hiukan aiempaa enemmän, vaikkakin turhaan. Suolaista välipalaa olisi kaivannut enemmän. "Patukkalounas" ratkaisu on painavampi kuin keittopohjaiset lounaat, mutta nopeuttavat matkantekoa huomattavasti.

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Abisko-Nikkaluokta: varustelista

Varustelistani alkaa olla sen verran vakiintunut, että suuria muutoksia ei tarvitse tehdä. Tällä vaelluksella en ollut yksin ja konkreettinen seuraus varustelistan osalta oli pari kiloa kevyempi rinkka.

A ei ole samalla tavalla kiinnostunut punnitsemisesta kuin minä. Molempien rinkat painoivat kuitenkin suunnilleen yhtä paljon. Epäilen, että A joutui kantamaan enemmän painoa yhteisten tavaroiden osalta.


*:lla merkitty varusteet, joita emme vaelluksen aikana tarvinnut/käyttänyt.

Vaatteet (rinkassa painoa noin 3.1kg)

Kengät (850g) Edelleen samat Mid-vartiset retkeilykengät. Luulin, että niihin oli tullut reikä, mutta en löytänytkään sitä aloittaessani kenkien paikkaamista. Toimivat ok.
Sukat, merinovillasekoitetta (3x55g) XXL:n parin euron sukat. Kahdet vuorottelivat jalassa, kolmannet olivat leirisukkina
Alusvaatteet (60g+4x20g)
Housut (375g) Talvijuoksu-/hiihtohousut, olivat tällä vaelluksella välillä liian lämpöiset
Treenitrikoot (195g) Käytössä kuorihousujen alla ja kun oli lämmintä
Villahousut * (145g) Ohuehkot merinovilla housut, lämmön vuoksi ei käyttöä
T-paita, merinovillaa (120g+95g*) Toinenkin paita mukana, mutta en käyttänyt
Pitkähihainen paita, merinovillaa * (170g) (keskipaksu) Tällekään ei ollut lämmön vuoksi käyttöä
Fleecetakki (215g) Lemppari fleece jälleen mukana
Pipo (35g) Oli tarpeen muutamana yönä
Buffi (35g) Oli päässä päiväsaikaan pipon sijasta, sillä oli melko lämmintä
Korvaläpät (10g)
Kaulahuivi (55g)
Sormikkaat (60g) Merinovillasekoitetta
Taukotakki (300g) Kevytuntuvatakki, käytössä lähinnä tyynynä
Kuorihousut (205g)
Kuoritakki (400g) Goretex-takki
Vedenpitävät hanskat (55g)
Sadelahkeet eli gaterit (100g) Itse tehdyt, käytössä pahimpana sadepäivänä
Yöpaita, -housut ja -sukat (yht. 575g) Kaikki merinovillaa. Sukat aiempaa paksummat.
Thermolegginsit * (135g) Yölisänä, mutta lämmön vuoksi ei tarvetta
Leirikengät (180g) Crocs-kopiot. Molemmat omissa pusseissa taikka karabiinikoukussa roikkumassa rinkan ulkopuolella. (Aidot painavat melkein tuplasti)
Bikinit (110g) Saunomista ja uimista varten olivat tarpeen
Ponnarit + hiuspinnit (5g)
Rannekello (30g) Vedenpitävä juoksukello
Kuivapussit (120g+60g) Toinen ulkovaatteille, toinen muille
Pieni muovipussi (<5g) likavaatteille

Vyötärölaukku + juomapullo

Vyötärölaukku (105g)
Passi, luottokortti, Suomen Latu –kortti, bussikortti, kotiavain, vähän käteistä (~60g)
Kamera (210g) Digipokkari ja minigrip-pussi
Puhelin (145g) Lisäksi minigrip-pussi suojana.
Silmälasinpuhdistusliina (5g)
Minikompassi/lämpömittari (15g) Lämpötilojen seurantaan ihan kiva
Hätäpilli (10g)
Juomapullo + iso karabiinikoukku (210g tyhjänä) Litran Nalgenen widemouth.

Yleiset (rinkassa painoa 5kg)

Vaellussauvat (470g) Black Diamond Trail Pro Womens muovivaihtopäillä
Rinkka (2.6kg) Haglöfs Sec 65W
Rinkan sadesuoja (145g)
Makuualusta + kiinnikkeet (425g) haitarimallinen, joka mahtuu paremmin sadesuojan alle.
Makuupussi (1.8kg) Haglöfs Tarius -5 (175 cm) pakattuna muovipussiin

Kosmetiikka (yhteensä 725g)

Deodorantti (55g)
Hammasharja (20g)
Hammastahna (30g) Minihammastahna
Kampa (10g)
Kosteusvoide (40g)
Nenäliinoja * (25g)
Silmälasinpuhdistusaine (30g)
Henkilökohtainen lääkitys (<5g)
Kosteuspyyhkeitä (40g)
Huulirasva (15g)
Piilareita (10g) Kahdet kovan sateen varalta, mutta ei sitten tullut laitettua edes pahimpana sadepäivänä
Extra ponnari x2 * (<5g)
Silmälasimeisseli * (5g)

WC-paperia + pussukka (180g) Yksi rulla ja jämät toisesta
Käsidesi (100g) WC-pussukassa

Pyyheliina (160g) Vauvaharsoa; uusi isompi pyyhe, mutta pienempi olisi riittänyt

Muut härpäkkeet (yhteensä 680g)

Kuivapussi (40g) Hygienia & ensiapu
Kuivapussi (25g) Muut tarvikkeet ja elektroniikka
Kuivapussi isoin (75g)
Vedenpitävä pussi kameralle (80g)

Varavirtalähde + piuhat (165g)
Otsalamppu (125g)

Istuinalusta (25g)
Pieniä karabiinikoukkuja (5g) Pyyhkeelle 1 kpl.
Iso karabiinikoukku kengille (35g)
Muistikirja (90g) Väliin liimattuna myös juna- ja bussiliput, aikataulut, hotellitiedot, tärkeät puhelinnumerot, erilaisten solmujen ohjeita
Kyniä (15g) Kaksi kuulakärkikynää.

Yhteiset tavarat (kaikki yht. 2.3kg)


Trangia (1.0 kg) 25-3 UL/GB suojapussissa, molemmat kattilat mukaan
Kaasu (670g) Yksi iso purkki eli 450g kaasua. Kaasua kului 217g (3x aamupala ja 3x illallinen).
Tulitikut (2x10g) Pakattuna minigrippiin
Muki (2x35g)
Spork (2x10g)
Kauha (25g)
Talouspaperi (25g) Pakattuna minigrippiin ilman hylsyä.
Tiskiharjanpää (25g) minigripissä

Pesuaine (20g) Marseille-saippuaa hiutaleina minigrip-pussissa. Tukan sai pestyä ihan ok, kun liotti sitä ensin mukissa veteen.
Hyttysmyrkky (125g) Olisikohan alkumatkasta suihkautettu. Ei ollut pahemmin ötököitä.

Lääkepussi yht. 120g

Särkylääke (10g) 10 kpl Pamol
Laastaria ja rakkolaastareita (10g) Laastarilevy sekä 2 isoa ja 4 pientä rakkolaastaria
Haavanpuhdistusainetta (25g) Desinfiointiainetta suihkepullossa
Haavavoide * (25g) Basibactia
(Punkki)pinsetit * (20g)
Tukiside * (25g) hiukan kevyempi kuin ideaaliside
Immodium * (<5g) 8 kpl
Kynsisakset (10g)

Tarvikeet yht. 170g

Jesari * (10g)
Hakaneuloja * (<5g) 5 kpl keskikokoisia
Narua 4m * (10g) Kuivausnaruksi, korjailuun ja sitomiseen.
Nippusiteitä * (<5g) 3 kpl
Roskapusseja * (50g) 3 kpl Isommat voi olla tarpeen myös tavaroiden suojaamiseen
Pikkuroskapusseja (15g) 6 kpl koirankakkapusseja
Kuivausliina teltalle (15g) Wettex-liina omassa minigripissä. Epäluottamus kilpailijan versioon johti Wettexien ostoon Torniossa.
Kartta (40g)
Kompassi * (25g)

Lisäksi A:n rinkassa yhteisiä tavaroita



Teltta Kolmen hengen Bergans Trysil
Lautaset Molemmille
Pikkukuppi Lautassetistä pesuaineen liuotukseen
Astiapyyhe
Leatherman * Melkein jätin sakset pois listaltani tämän vuoksi. Onneksi en jättänyt, sillä Kiirunassa A huomasi, että Leathermanin "sakset" olivatkin itseasiassa pihdit.
Sytkäri
Burana & Paratabs
Urheiluteippi

Kiirunaan säilytykseen jätettyjä tavaroita

Treenikassi. Reppu olisi ehkä toiminut paremmin, kassia oli hankala kantaa rinkan kanssa.
Kangaskassi. Ajattelin, että pakkaan bussissa tarvittavat erikseen, mutta koko treenikassi oli bussissa mukana.
Farkut
Paita (3kpl)
Alusvaatteet ja sukat (x4)
Yövaatteet
Shampoo & hoitoaine molemmille
Hiusharja
Kirja
Laturi
Meikit
Evästä, ostimme bussiin evästä myös matkalta
Ylimääräisiä minigrippejä viimehetken pakkailuihin

Mitä muutoksia täytyy tehdä?

Minulla ei tälle vaellukselle tullut isompia hankintoja. Kenkiä kävin jonkin verran sovittelemassa, mutta en löytänyt mieleisiäni (= kevyet ja omaan jalkaan hyvin sopivat). Myöskään uuden teltan osalta en ole vielä osannut päättää, minkälaisen tulen hankkimaan. Nämä pysyvät hankintalistalla.

Tälle reissulle teltta oli suurin kompastuskivi A:n tullessa mukaan. Vaihtoehtoja oli oikeastaan kolme: minä ostan uuden teltan, jolloin A voi yöpyä vanhassa teltassani, A ostaa itselleen teltan tai A ostaa teltan, johon me molemmat mahdumme. Koska en telttahankinnassani edennyt, hankki A kolmen hengen teltan, joka sopisi hänen tarpeisiinsa paremmin myös jatkossa.

Teltta näytti isolta, mutta oli lopulta juuri sopivan kokoinen: makuutiloihin olisi lisäksemme mahtunut korkeintaan puolimittainen lapsi ja rinkat mahtuivat hyvin absidiin.



keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Abisko-Nikkaluokta, 7. vaelluspäivä ja kotimatka

Koivikko Kebnekaisen tunturiaseman jälkeen - Nikkaluokta, GPS-kello 10.2 km / liikkeellä n. 3 h, yhteensä 4:30 h

Nukuimme makoisasti, eikä hiiri ei herättänyt kertaakaan. Poikkeuksellisesti meillä oli kello soimassa aamulla, jotta varmasti ehtisimme Nikkaluoktan bussiin klo 16:50. Jouduttaaksemme aamutoimia, jätimme puurot keittämättä ja söimme vain patukoita. Laivamatkalle oli varattuna tuhdimpaa syömistä, joten sillä pärjäsi.

Söpö kettu halusi varmaankin syötävää.
Aamutouhujen aikana tapahtui jotain odottamatonta. Letitettyäni hiukseni nostin katseeni ja näin ketun tuijottavan minua kuuden metrin päässä (mittasin myöhemmin). Ensisäikähdyksen jälkeen sain nostettua kameran esiin, mutta silloin kettu häipyi pikapikaa. Kokemus oli mahtava, vaikka olenhan kettuja ennenkin nähnyt lähietäisyydeltä kaupunkioloissa. Eikä se, että en nähnyt sopuleita harmittanut enää yhtä paljon.

Aamumaisemia leiripaikasta.
Laskimme päivän aikataulun varman päälle: hitaimman kävelytahtimme mukaan, matkan pituus hiukan yläkanttiin ja vielä varoaikaa yllätysten varalle. Reitti oli kuitenkin erittäin nopeakulkuinen ja lopulta ehdimme aamun ensimmäiseen lauttaan, joka lähti 1,5 h aikaisemmin kuin tavoittelemamme lautta - ja tätäkin saimme tovin odotella. Odotellessa ehdimmekin jo syödä tortilloja ja tonnikalaa, niin että laivamatkalla saimme nauttia maisemista.


Kyyti saapuu
Lauttamatka kannatti mielestämme ehdottomasti. Kokemus oli loppujen lopuksi odotuksia hauskempi kiemurtelevassa joessa. Toisekseen emme tainneet jäädä paitsi muusta kuin koivikosta ja sitä olimme jo nähneet tarpeeksi.

Maisemia Kebnekaiselle päin -oma rinkkani aitiopaikalla (oranssi sadesuoja).
Venesatamassa oli jonkin verran ihmisiä, mutta kuuluisa Lap Dånalds oli kiinni. Niinpä kuvien ottamisen ja vessakäynnin jälkeen matka jatkui.

Vielä viimeinen silmäys Kebnekaisen maisemiin.
Loppumatka oli erittäin nopeakulkuista: reitiltä oli siistitty kaikki mahdollinen pois ja osittain reitti kulki tietä pitkin. Niinpä saavuimme Nikkaluoktaan jo puolilta päivin - ja myöhästyimme 10 minuutilla edellisestä bussista Kiirunaan. Sitä emme kuitenkaan onneksi tienneet, sillä suunnitelmana oli klo 16:50 bussi. Näin ollen meillä oli lähes viisi tuntia aikaa Nikkaluoktassa.

Viimeisiä kuvia vaellusreitiltä.
Mutta niin meni se lähes viisi tuntia ihan mukavasti. Ensin söimme tietenkin (yllättävän kohtuuhintaiset) poronkäristykset. Myöhemmin myös kahvittelimme. Ehti sitä jossain nurkassa vähän torkahtaakin. Pienessä kaupassakin kävimme kahdesti.

Nam!
Hotellille päästyämme kävimme pikaisesti kaupassa ja sitten saunomaan! Olimme saunaosastolla ainoat. Saunan jälkeen oli raukea olo, mutta jaksoimme raahustaa vielä hotellin ravintolaan illalliselle. En tiedä johtuiko vain energiavajeesta, mutta illallisannos oli todella herkullinen!

Kotimatka

Aamulla oli taasen aikainen herätys bussiin ja jälleen saimme aamiaisen mukaamme. Olihan se bussimatka pitkä, mutta yllättäen sitä oltiinkin jo Haaparannassa. Laitoimme rinkat bussiaseman säilytyslokeroon ja suuntasimme Ikealle syömään ja viereiselle ostarille shoppailemaan. Myös Rajalla-ostoskeskuksessa vietimme aikaa ja kävimme vuorotellen vähän kiertelemässä. Siinä se reilu kuusi tuntinen kuluikin. Sateen ja väsyneiden jalkojen vuoksi otimme taksin junalle, eikä se lopulta maksanut edes mahdottomia.

Olimme asemalla ensimmäisenä (sateessa seisomassa ilman katosta). Jonkin aikaa jouduimme ihmettelemään, onko se juna ylipäätään tulossa: aikatauluissa ei junaa mainittu, junat kartalla -sovelluksessakaan ei junaa ollut, jonka oli siis jo täytynyt lähteä Kolarista. Lopulta yritimme soittaa asiakaspalveluun, mutta emme saaneet ketään langanpäähän. Lopulta asemalle tuli muitakin ja yhdellä oli ensikäden tietoa junasta: hänen ystävänsä oli jo kyydissä ja juna oli tulossa. Ja sieltähän se sitten tulikin ihan aikataulussa.

Yö junassa meni mukavasti, mutta A:lla oli aikainen herätys Tampereella. Minä sain vielä köllötellä Helsinkiin asti.

tiistai 17. joulukuuta 2019

Abisko-Nikkaluokta, 6. vaelluspäivä

Láddjubahta - koivikko Kebnekaisen tunturiaseman jälkeen, GPS-kello 14.5 km / liikkeellä 6h, yhteensä 10 h

Aamulla heräsimme upeaan auringon paisteeseen. Lisäluksusta aamuun toivat tuoreet mustikat, joita sai kerättyä juuri riittävästi puuron päälle. Olimme valmiita lähtöön aiempaa aikaisemmin, jo hiukan ennen yhdeksää.


Silmäys kohti Singiä.
Aurinko paistoi niin, että valokuvaus oli jyrkän kontrastin vuoksi hankalaa. Auringosta huolimatta viima oli kuitenkin kylmä. Polku oli alussa kivikkoinen, mutta muuttui pian helppokulkuiseksi baanaksi. Joitain ylityspaikkoja joutui vähän hakea, ja yksi isompi kierto tuli kun vesi oli tulvinut pajujen joukkoon. Myös päiväretkeilijöitä alkoi näkyä.

Šiellajohka ja kaukaisuudessa pilkistävä vesiputous.

Tuolla jossain takana olisi ollut Kebnekaise; polku nousee kuvan laaksossa.

Maisemaa kohti Kebnekaisen tunturiasemaa. Asema jää sopivasti kukkulan taakse piiloon.
Tunturiasema oli hyvin piilossa ja näkyi vasta kun olimme ihan sen vierellä. Masto toki näkyi jo pidemmälle, mutta emme tienneet, että se olisi tunturiaseman yhteydessä. Tunturiasemalla pidimme lähes parin tunnin tauon. Kahviosta ostettu kinkkusämpylä oli taivaallinen - eikä vesivessa jäänyt siitä kauaksi.

Kebnekaisen tunturiaseman jälkeen Tolpagornin omintakeinen muoto alkaa näkyä hyvin.
Komeasarvinen poro.
Jatkoimme matkaa eteenpäin lyhentääksemme seuraavan päivän matkaa. Maisema muuttui jälleen koivikoksi, jossa ei nähnyt kovin kauaksi. Komeasarvisen poron sentään näimme lähietäisyydeltä!

Darfáljohkan jälkeen kartassa näkyy kaksi puroa ja leiriydyimme näistä ensimmäisen luokse. Teimme onnekkaan päätöksen, sillä seuraavana päivänä kulkiessamme toisen puron ohitse, näimme ison koululaisryhmän leiriytyneenä puron varteen. Iskimme teltan heti ensimmäiseen sopivaan kohtaan, mikä sattui olemaan ihan polun vieressä. Eipä se meitä kuitenkaan haitannut, vaikka väkeä kulkikin pitkin iltaa ohi. Ja mainittakoon, että näin viimeisenä telttayönä, teltta nousi pystyyn ennätysnopeasti noin kymmenessä minuutissa!

Illallisen jälkeen tuntui, että kerrankin on energiaa vielä jäljellä, tämä oli jo toinen "hyvä päivä" putkeen. Niinpä valmistimme jälkkärin, johon A oli sinnikkäästi kantanut tarvikkeita koko matkan. Jälkkärin valmistuttua alkoi ripotella, joten sujahdimme telttaan nauttimaan jälkkäristä sekä ruokalevolle. Pian alkoi kuulua sitä ei-niin-toivottua rapinaa ja hiirihän siellä oli penkomassa tavaroitamme. Saimme sen hätisteltyä pois ja pakkasimme ruoat turvaan. Likaiset astiat kuitenkin vielä jäivät ja hiiri palasi. Joten ei kun tiskaamaan. Ja siltikin hiiri tuli takaisin. Ja tuli takaisin vieläkin uudestaan kun olimme jo nukkumassa. Epäilin, että tulee pitkä yö, mutta ehkä se kuitenkin lopulta tajusi, ettei se pääse enää käsiksi ruokaan, koska lähti pois ihan hätistelemättä.

Hiiri "ystävämme".

maanantai 16. joulukuuta 2019

Abisko - Nikkaluokta, 5. vaelluspäivä

Sälkä - Láddjubahta, GPS-kello 15.5 km / liikkeellä 7h, yhteensä 8h

Yö oli kuuma, kuten tuvassa yleensäkin. Lämmöstä huolimatta rinkka ja kengät olivat edelleen kosteat.

Liikkeelle pääsimme hyvissä ajoin noin yhdeksän aikaan. Samoihin aikoihin lähti moni muukin, mutta alun ruuhkat tasoittuivat pian, eikä heitä näkynyt enää muutaman tunnin kuluttua.

Sadetta takanapäin.
Päivä oli epävakainen ja leikimme hippaa sateen kanssa. Muutaman lyhyen sadekuuron saimme niskaamme aurinkoisten osuuksien välissä.

Porot kirmaavat rinteillä.
Vihdoin ja viimein näimme myös poroja - jopa kahteen otteeseen. Edellisenä iltana tupatoveriemme avustuksella A oli nähnyt ikkunasta porolauman, ja niin minäkin kuvittelin nähneeni kunnes myöhemmin huomasin niiden olevan vain kiviä.


Päätimme ottaa oikoreitin Singin ohitse, joka lyhentää matkaa noin 3 km. Olin lukenut, että oikoreitillä olisi paljon kavuttavaa, mutta se pätee oikeastaan vain toiseen suuntaan. Nousu oli pitkä, mutta varsin loiva. Alas meno oli huomattavasti jyrkempi.


Maisemallisesti uskon, että oikoreitin ottaminen kannatti. Ylhäältä avautui upeat maisemat tulosuuntaan. Ja eihän siinä auttanut kuin pitää vähän pidempi kuvaus sessio poseerauksineen!

Liddubákti hallitsee maisemaa; seinämä on satoja metrejä korkea, mikä kuvassa *hiukan* litistyy. Tuolla sen juurella jossain on tuleva leiripaikkamme.
Matkalla alas Singin ja Kebnekaisen tunturiaseman väliseen laaksoon sai jälleen katsella korkeita vesiputouksia. Myös pieniä purojen ylityksiä tuli tuon tuostakin.

Päivä alkoi jo painaa, joten aloimme katsella sopivaa telttapaikkaa. Se löytyikin pian oikoreitin yhdyttyä jälleen varsinaiselle reitille. Alue oli suosittu leiriytymispaikka; muutama teltta oli jo näkösällä pystyssä ja myöhemmin ilmestyi muutama muukin.

Teltta pystytettiin hiukan kiireellä, sillä horisontissa alkoi näkyä pahaenteisen mustia pilviä. Emme ihan ehtineet telttaan ennen sadetta, joka jäi onneksi lyhyeksi (mutta voimakkaaksi) kuuroksi. Niinpä pääsimme vielä ulos keittämään illallista ja iltakaakaot. Kyllä oli varsin kelvollinen leiripaikka!

Leiripaikka oli varsin viihtyisä! Juomavedet haimme läheisestä purosta, emme kuvan järvestä.

tiistai 10. joulukuuta 2019

Abisko - Nikkaluokta, 4. vaelluspäivä

Tjäkta - Sälkä, 12 km / 6:30h (GPS-kello 13 km)

Etukäteen oli tiedossa, että tämä tulisi olemaan vaelluksen sateisin päivä. Myös tupavahti Tjäktassa vahvisti, että luvassa olisi sadepäivä. Vaatteet valitsimme suoraan sateeseen sopiviksi ja kamerani laitoin vedenpitävään pussukkaan.

Aamu oli kuitenkin vain pilvinen - paitsi silloin kun kasasimme telttaa, saimme sadekuuron niskaan. Saimme kuitenkin kulkea alun karun kivikkoisen pätkän ja nousun Tjäktapassetiin kohtuullisessa säässä.

Alkumatkasta maisemat olivat karut.
Pidimme lounastauon Tjäktapassetin hätätuvassa. Heti tuvan jälkeen aukeaa upeat maisemat alas vihreään laaksoon. Laskeutumisessa sai olla kuitenkin varuillaan, sillä sade oli tehnyt jyrkähköstä polusta mutaisen liukkaan. Ja pieni haaverihan siinä tuli, mutta onneksi selvisimme säikähdyksellä.

Maisemaa Tjäktapassetista.
Laakso oli majesteettisen korkeiden tuntureiden välissä. Rinteillä näkyi jälleen vesiputouksia siellä ja täällä. Maisema oli kauniin vihreä, mutta välillä tuntui, että se vaan jatkuu ja jatkuu. Ehkä se johtui sateesta.

Vihreää ja sateista

Vihreää ja sateista
Edellä kulkenut A näki sopulin livahtavan pitkospuiden alta. Minua harmittaa hiukan, että en itse nähnyt yhtään koko reissulla, sillä etukäteen olin saanut sellaisen kuvan, että niitä olisi runsaasti.

Vihreää ja sateista
Sateesta huolimatta pidimme välipalatauon ja istuimme rauhassa syömään, jotta saimme energiaa loppumatkaan. Aiemmin tuvat olivat tulleet näkyviin ainakin puolituntia aikaisemmin. Nyt tupaa ei alkanut näkyä ja joka mutkassa odotimme, että koska se ilmestyisi näkyviin. Olimme jo kaivamassa karttaa esiin, kun tupa yllättäen tuli esiin ja oli paljon odotettua lähempänä.

Olimme etukäteen suunnitelleet, että sateisen päivän jälkeen voisimme yöpyä tuvassa ja niin teimme. Meille löytyi paikat koirahuoneesta ja yhden koiran saimmekin seuraksemme myöhemmin illalla. Huoneessa oli kolme kolmikerroksista sänkyä, kamiina, pirttipöytä ja keittiötaso.

Ensitöiksemme kävimme ostamassa limsaa tuvan kaupasta. Saunavuoro alkoi sopivasti puolituntia saapumisemme jälkeen ja tällä kertaa kävimme myös pulahtamassa jääkylmässä joessa.

Sälkassa olisi ollut mukavan näköisiä telttapaikkoja.

lauantai 30. marraskuuta 2019

Abisko - Nikkaluokta, 3. vaelluspäivä

Alesjaure -Tjäkta, 13 km / 7:30h (GPS-kello 14.7 km)

Yö oli tuulinen ja muutaman kerran heräsin tuulen paukuttaessa telttakangasta. Mutta hyvät olivat unet siltikin.

Riekko tepasteli tupien keskellä säikkymättä. Myös seuraavalla tuvalla oli riekko poikastensa kanssa pihapiirissä tepastelemassa.
Aamupuuhien lomassa näin riekon, joka kaikessa rauhassa tepasteli tupien keskellä. Näimme myös, kuinka helikopterilla tuotiin tuvalle lisää tavaraa.
Komea telttapaikka Alesjauressa. Kuva on otettu tuvan ikkunasta aamiaisaikaan.
Matkaan pääsimme noin klo 10 valokuvaussession jälkeen. Aurinko oli tullut esiin ja paistoi kirkkaana, mutta tuulinen sää vaikeutti alkumatkan pitkospuilla kävelyä.

Tämä etappi oli kauniin vehreä ja kauempana rinteillä näkyi jälleen vesiputouksia.


Nyt pääsimme myös ylittelemään puroja. Yhteen ylitykseen vaihdoimme crocsit jalkaan, kaksi muuta meni kiveltä kivelle astellessa. Olinkin alkumatkasta ihmetellyt, kuinka pienten purojenkin yli oli laitettu sillat.
Tuolta jostain olemme tulleet.

Alkavaa ruskaa vai jokin punainen kasvilajike?
Tjäktan tupa oli joen toisella puolen ja jonkin verran piti kiertää, että pääsi siltaa pitkin yli. Tjäktassa telttailijoille oli oma pikkutupa, jossa oli vain keittiö ja kuivaushuone. Päätimme laittaa teltan mahdollisimman lähelle tupaa (ja vessaa), jotta elämä olisi mahdollisimman helppoa. Juuri sopiva paikka löytyikin tuvan takaa. Maasto on melko kivikkoinen, eikä sopivia paikkoja ollut kovin montaa.

Tuuli oli lähinnä vain yltynyt ja olikin melkoinen saavutus saada teltta pystyyn! Hyvä onni oli matkassa ja rankempi sadekuuro iski vasta kun olimme tuvassa sisällä keittämässä illallista.

Seuranamme oli vain nuori puolalaispariskunta, joista toinen oli murtanut varpaansa. Muutama teltta oli pystytetty ilmaisille paikoille sillan läheisyyteen.

Tjäktassa vesipaikka sijaitsi vesiputouksen vierellä. Putous näyttää kuvassa todellista pienemmältä. Jotain mittakaavaa saa taustalla näkyvästä sillasta ja kahdesta henkilöstä.