Abisko - Nikkaluokta, 3. vaelluspäivä

Alesjaure -Tjäkta, 13 km / 7:30h (GPS-kello 14.7 km)

Yö oli tuulinen ja muutaman kerran heräsin tuulen paukuttaessa telttakangasta. Mutta hyvät olivat unet siltikin.

Riekko tepasteli tupien keskellä säikkymättä. Myös seuraavalla tuvalla oli riekko poikastensa kanssa pihapiirissä tepastelemassa.

Aamupuuhien lomassa näin riekon, joka kaikessa rauhassa tepasteli tupien keskellä. Näimme myös, kuinka helikopterilla tuotiin tuvalle lisää tavaraa.

Komea telttapaikka Alesjauressa. Kuva on otettu tuvan ikkunasta aamiaisaikaan.

Matkaan pääsimme noin klo 10 valokuvaussession jälkeen. Aurinko oli tullut esiin ja paistoi kirkkaana, mutta tuulinen sää vaikeutti alkumatkan pitkospuilla kävelyä.

Tämä etappi oli kauniin vehreä ja kauempana rinteillä näkyi jälleen vesiputouksia.

Nyt pääsimme myös ylittelemään puroja. Yhteen ylitykseen vaihdoimme crocsit jalkaan, kaksi muuta meni kiveltä kivelle astellessa. Olinkin alkumatkasta ihmetellyt, kuinka pienten purojenkin yli oli laitettu sillat.

Tuolta jostain olemme tulleet.

Alkavaa ruskaa vai jokin punainen kasvilajike?

Tjäktan tupa oli joen toisella puolen ja jonkin verran piti kiertää, että pääsi siltaa pitkin yli. Tjäktassa telttailijoille oli oma pikkutupa, jossa oli vain keittiö ja kuivaushuone. Päätimme laittaa teltan mahdollisimman lähelle tupaa (ja vessaa), jotta elämä olisi mahdollisimman helppoa. Juuri sopiva paikka löytyikin tuvan takaa. Maasto on melko kivikkoinen, eikä sopivia paikkoja ollut kovin montaa.

Tuuli oli lähinnä vain yltynyt ja olikin melkoinen saavutus saada teltta pystyyn! Hyvä onni oli matkassa ja rankempi sadekuuro iski vasta kun olimme tuvassa sisällä keittämässä illallista.

Seuranamme oli vain nuori puolalaispariskunta, joista toinen oli murtanut varpaansa. Muutama teltta oli pystytetty ilmaisille paikoille sillan läheisyyteen.

Tjäktassa vesipaikka sijaitsi vesiputouksen vierellä. Putous näyttää kuvassa todellista pienemmältä. Jotain mittakaavaa saa taustalla näkyvästä sillasta ja kahdesta henkilöstä.